Etusivu » Terveys » Vastuu lapsen ruokavaliosta on vanhemmilla
Ruoka

Vastuu lapsen ruokavaliosta on vanhemmilla

lasten ruokavalio
lasten ruokavalio
Kuva: Adobe Stock / Unsplash

Tasapainoinen ruokavalio tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Arjen valinnoissa auttavat viralliset ruokasuositukset.

THL:n tammikuussa 2016 julkaisema lapsiperheiden ruokasuositus kannustaa perheitä syömään yhdessä. Päivittäiset, hyvinvointiin tähtäävät ravintoon ja ruokailuun liittyvät valinnat tarjoavat lapselle terveyttä ylläpitävän elämäntavan.

– Säännöllisin väliajoin nautitut ateriat ja yhteiset ruokahetket luovat hyvät edellytykset onnistua, Nutricia Baby Oy:n ravitsemusasiantuntija Carina Kronberg-Kippilä toteaa.

Monipuolista ravintoa pienestä pitäen

Lapsen kasvun, kehityksen ja terveyden kannalta riittävä ravintoaineiden saanti turvataan, kun ruoka on monipuolista, vaihtelevaa ja sisältää paljon kasviksia. Nykyiset suositukset korostavat kasvisten käyttöä koko perheen ruokavaliossa.

– Kun aterioille valitaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja, rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita sekä täysjyväviljatuotteita, ollaan jo lähellä monipuolista ja täysipainoista ruokavaliota, Carina Kronberg-Kippilä sanoo.

Lapsen ruokavalioon kuuluu myös kasviöljyt tai kasvipohjaiset rasvat, niukka suolan ja sokerin käyttö, kalaruoka 2–3 kertaa viikossa ja vesi janojuomana. Punainen liha ja lihajalosteet voi korvata osittain siipikarjan lihalla.

Kronberg-Kippilä kehottaa vanhempia tarjoamaan lapsille myös happamia ja karvaita makuja, sillä ne opettavat syömään terveydelle hyödyllisiä marjoja, hedelmiä ja kasviksia.

– Varhaislapsuudessa uusien makujen oppimiseen tarvitaan kymmenestä viiteentoista tai jopa useampia maistamiskertoja, Kronberg-Kippilä kertoo.

Huomiota ravintoaineisiin

Kattavan suomalaisen lasten ruoankäyttöraportin (viite: Kyttälä ym. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. THL 2008)  mukaan suomalaislapset saivat ravintoaineita ruoastaan kohtuullisesti suosituksiin nähden. Suosituksia runsaammin lapset saivat ruokavaliostaan sakkaroosia, eläinperäisiä tyydyttyneitä rasvahappoja ja suolaa. Sen sijaan monityydyttymättömiä kasvi- ja kalarasvoja sekä E-vitamiinia ja rautaa lapset saivat suosituksiin nähden vähemmän. D-vitamiinin osalta elintarvikkeiden täydennysten ja D-vitamiinivalmisteen antosuositusten muutokset ovat korjanneet tilannetta raportin julkaisun jälkeen. Proteiinia lapset saivat ruoastaan riittävästi.

Lasten ylipaino ennakoi aikuisiän lihavuusriskiä

Suomessa lasten ylipainoisuus on yleistynyt. Lihavuuden syntyyn vaikuttaa perimä, suosituksiin nähden vähäinen liikunta, ruudun ääressä vietetty aika, vähäinen uni ja epäterveellinen ruokavalio.

– Lihavuuteen yhdistyviä tekijöitä on lukuisia, kuten sokeripitoiset juomat ja muut runsaasti sokeria sisältävät elintarvikkeet, kuten jogurtit ja vanukkaat päivittäin nautittuina, perheen ateriointi harvoin yhdessä, epäsäännöllinen aamupalan nauttiminen, pikaruokien tiheä käyttö, suosituksia alhaisempi kuidun saanti, sekä runsas proteiinin saanti varhaislapsuudessa, Carina Kronberg-Kippilä listaa.

Lasten ylipainoisuuteen on hyvä tarttua varhain, sillä ylipainoisten lasten riski olla ylipainoisia aikuisenakin on vähintään kaksinkertainen. Lapsen lihavuus altistaa myös monille aikuisiän sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille, tyypin 2 diabetekselle ja astmalle. Jos lapsi saavuttaa normaalipainon ennen aikuisuutta, riski alentuu huomattavasti.

Vanhempi päättää ruokailuajan ja mitä, milloin ja missä syödään

Päiväkodissa käyvät lapset saavat merkittävän osan päivittäisestä ravinnostaan hoitopäivän aikana. Muu syöminen on perheen vanhempien vastuulla. Lapsen hyvinvoinnin peruspilareita ovat järkevät ruokavalinnat ja perheen yhteiset ruokahetket.

– Vanhempien vallassa on, mihin aikaan, mitä ja milloin syödään. Lapsi voi päättää syömänsä ruoan määrästä. Lautasmalli toimii koko perheen annosten koostamisessa, Kronberg-Kippilä muistuttaa.

Next article