Etusivu » Tarinat » Televisiosta tuttu Pia Penttala: ”Anna tilaa lapsen tunteille”
Tarinat

Televisiosta tuttu Pia Penttala: ”Anna tilaa lapsen tunteille”

lapsen-tunteet
lapsen-tunteet
Lapsen elämään kuuluvat riemut ja pettymykset. Tunteita pitää saada näyttää ja käyttää. Kuvat: Getty Images ja oma arkisto
avatar

Pia Penttala

ylemmän erityistason psykoterapeutti

TV:stä tuttu perheiden kasvattaja Pia Penttala suosii pehmeitä arvoja ja kannustaa perheitä yhteisiin ruokahetkiin.

Kun perheeseen odotetaan ensimmäistä lasta, on vanhempien hyvä pohtia omaa arvomaailmaansa ja keskustella yhdessä, mikä on tuleva työnjako perheessä.

– Kun lapsi on syntynyt, neuvojia riittää. On helpompi pitää oma linja kodin arvoissa ja lasten kasvatuksessa, kun vanhemmat ovat keskustelleet näistä asioista etukäteen. Neuvojilta voi sitten poimia itselle sopivia vinkkejä, ylemmän erityistason psykoterapeutti Pia Penttala toteaa.

TV-ohjelmaa tehdessä Penttala huomasi saman ilmiön, joka tuntuu vallitsevan useissa suomalaisissa kodeissa: perheissä yhteisen ajan viettäminen on jäänyt vähäiseksi. Pienillä teoilla ja huomiolla tilanne on korjattavissa.

Aina kiire

On itsestään selvää, että vanhemman tulee huolehtia lapsen perustarpeista. Kasvatusasioissa vanhemmat ovat välillä kuitenkin hukassa. Silloin on hyvä kysyä neuvoa asiantuntijalta.

– Ykkösasia kasvatuksessa on auttaa lasta tunnistamaan tunteita ja opettaa niiden käsittelyssä. Tunteita pitää saada näyttää ja käyttää, Penttala sanoo.

Lapsen elämään kuuluvat riemut ja pettymykset. Jos jäätelö putoaa maahan, saa sitä surra äänekkäästi, tai tuulettaa onnistumisen iloa, kun oppii ajamaan pyörällä.

– Lasta pitää tukea ja ymmärtää, eikä hyssytellä hiljaiseksi. Jos tunteet pistetään naftaliiniin, niitä ei enää osata kohdata, Penttala täsmentää.

Suurten tunteiden kohtaaminen voi olla haaste arjessa, kun on kiire töihin, hoitoon, kouluun ja harrastuksiin. Penttala kehottaa perheitä kokoontumaan saman pöydän ääreen ainakin muutaman kerran viikossa. Ruokailun lomassa voi kysellä kuulumisia ja suunnitella perheen tulevia tekemisiä. Älylaitteita ja sanomalehtiä perheen ruokahetket eivät kaipaa.

Penttala kokee, että ihmisten vuorovaikutus on muuttunut älylaitteiden myötä ja kasvokkain oleminen on vaikeaa. Kun töissä palaverit pidetään Skypessä, ei ehkä osata enää keskustella kotonakaan nenätysten.

Yhteistä tekemistä voivat olla kotityöt, joihin kukin perheenjäsen osallistuu taitojensa ja ikänsä mukaan, mutta roolituksen pitää olla selvä.

– Aikuiset ovat aikuisia. Lasten kanssa voidaan tehdä sopimuksia, mutta aikuinen kantaa vastuun, että asiat hoituvat.

Ihan tavallinen äiti

Penttalan omat lapset ovat jo nuoria aikuisia. Hän itse palasi töihin pian äitiyslomien jälkeen, sillä koki työn antavan voimia myös äitiyteen. Kasvatuksen asiantuntija on siviilissä ”ihan tavallinen äiti”.

– Meidän perheeseen on mahtunut itkua ja naurua, murrosikäisten kanssa riitelyä ja anteeksi pyytämistä. Olen pyrkinyt olemaan kannustava äiti.

Hyvät keskustelut perheenjäsenten kesken ovat jatkuneet edelleen, vaikka lapset ovat jo maailmalla.

Next article