Lapsiperheköyhyyden vaikutus: Suomi menettää lahjakkuutta

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila arvioi ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Kurttila on lasten äänen vahvistaja ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan puhumalla lasten puolesta.

Mitkä ovat lasten oikeudet?

Suomi on sitoutunut lailla YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Kyse on Suomea juridisesti velvoittavasta sopimuksesta. Kaikki sopimuksen artiklat ovat Suomessa voimassa. Ne luovat lapsen oikeuksien kehikon – kyse on tällöin juuri jokaisesta lapsesta ihmisenä ja yksilönä. Sopimus kattaa kaikki Suomen alle 18-vuotiaat.

Miksi työsi on tärkeää?

Tehtäväni on arvioida, miten lasten oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat tämän päivän Suomessa. Kun muistutan tästä päättäjiä ja muutoinkin yhteiskuntaa, on meillä ainakin mahdollisuus pysähtyä lapsen edun äärelle. Lapsen edun on oltava kaikissa yhteiskunnan päätöksissä
keskeinen näkökulma.

Miten lasten oikeuksia voisi edistää ja samalla saada lasten ääntä enemmän kuuluville?

Päättäjille sanoisin, että arvioikaa aina päätöksiä tehdessänne vaikutukset lapseen. Kodeille taas: kuulkaa ja kuunnelkaa lasta, antakaa riittävästi aikaa, hoivaa, kannustusta ja huolenpitoa. Ja lapset: ikävaiheen mukaisesti teilläkin on vastuunne, jotta jokaisen lapsen oikeus muun muassa kiusaamattomuuteen toteutuisi – jos kiusaat, rikot toisen lapsen oikeuksia.

Mitä tarkoittaa lapsiperheköyhyys?

Lasten hyvinvoinnin kansallisissa indikaattoreissa lasten pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Tilastollisen määritelmän rinnalla on myös oma kokemus köyhyydestä. Se ei ole suoraan ikävää ja surua, mutta riskit huono-osaisuudelle ovat olemassa.

Miten lapsiperheköyhyys näkyy tämän päivän Suomessa?

Köyhyydellä on monenlaisia jälkiä – etenkin silloin, kun muu yhteiskunta ei ymmärrä köyhyyden vaikutuksia lapsen elämään. Varhaiskasvatusoikeutta on rajattu lapsilta, jonka vanhempi on työtön. Kouluista köyhien perheiden lapset kertovat enemmän kiusaamisesta kuin muut lapset. Suomessa sosiaalinen nousu on yhä vaikeampaa, ja se on yksi köyhyyden ilmentymä. Jos lapsella ei ole kotona digilaitteita, joilla läksyt pitäisi tehdä, kunta voi ohjata menemään kirjastoon. Ennen meillä jokaisella oli aapinen.

Millä tavoin lapsiperheköyhyys on heikentänyt näissä perheissä elävien lasten asemaa?

Lapsen elämän ennusteeseen vaikuttaa kaksi asiaa voimakkaasti: syntymäkunta ja syntymäkoti. Suomi menettää tänä päivänä paljon lahjakkuutta. Korkeasti koulutetun työikäisen väestön osuus on tippumassa meillä alle kehittyneiden maiden keskiarvon. Suomi on putoamassa puusta, mutta meno vain jatkuu aika lailla entisellään. Uskon nimittäin, että Suomi pystyy parempaan. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.

Mikaela Katro, [email protected]