Etusivu » Kasvatus ja oppiminen » Tukea kuivaksioppimiseen
Yökastelu

Tukea kuivaksioppimiseen

Kuva: Unsplash

Useimmat lapset oppivat kuiviksi noin nelivuotiaiksi mennessä. Jos vuode kastuu tätä vanhemmilla lapsilla usein, on hyvä tutkia asiaa ja keskustella lääkärin kanssa.

– Yökastelu on varsin yleinen ongelma: 5-vuotiaista noin 7–8 prosenttia kastelee sänkynsä useita kertoja kymmentä yötä kohti. Usein lasta itseään se harmittaa paljonkin. Yleensä hoito on kuivaksioppimisen tukemista. Erityistapauksissa saatetaan tarvita lääkehoitoa, lastentautien erikoislääkäri Risto Lappi kertoo.

Miten kuivaksioppiminen tapahtuu hälytinlaitteen avulla?

– Kyse on laitteesta, joka piippaa, kun sänky kastuu. Lapsi voi käydä halutessaan vessassa, mutta hän ei välttämättä herää tai tarvitse herättämistä, vaan tukihenkilö eli vanhemmat sammuttavat laitteen ja vaihtavat kuivat vaatteet ja lakanat. Ääni on assosiaatio hälytyksen ja pissaamisen välillä ja olennaista on, että vähitellen lapsi oppii tunnistamaan pissahädän ja siten pidättämään.  

Millaisessa tilanteessa sen voi ottaa käyttöön?

– Ensinnäkin on tärkeää todeta, että lapsi on terve, mikä on lääkärin tehtävä. Lapsen oma motivaatio on tärkeää. Laitteen ääntä on myös hyvä kuunnella yhdessä vastaanotolla, niin nähdään miten lapsi siihen reagoi. Vanhempien kanssa käydään huolellinen keskustelu, jotta hoidosta ei jää epäselvyyksiä.  

Lapin mukaan ensimmäisellä kerralla annettu muistivihko on erinomainen väline lapsen oppimisen merkkinä ja aikuisten muistin tukena. Vihkoon kirjataan lähtötilanne, jossa kuiva yö on + ja märkä – . Tämän jälkeen lääkäri antaa laitteen ja kontrollikäynnit ovat kahden, neljän ja kahdeksan viikon kuluttua. Niissä katsotaan yhdessä miten rutiini on laitteen kanssa lähtenyt käyntiin. Tuolloin vihkossa + on jo osaamista ja – hälytykset oppimista.

Kuivaksioppimiseen kuluu noin 10–12 viikkoa. Lapsi itse on päähenkilönä ja vanhemmat ovat ”äänettömiä yhtiömiehiä” ja tukihenkilöitä yhdessä lääkärin kanssa, Lappi summaa.

Next article