Etusivu » Kasvatus ja oppiminen » Perheillä on oikeus vaikuttavaan ja varhaiseen tukeen
Kasvatus ja oppiminen

Perheillä on oikeus vaikuttavaan ja varhaiseen tukeen

perheen-tuki-vanhempainohjaus
perheen-tuki-vanhempainohjaus
Itlan ylläpitämään Kasvun tuki -tietolähteeseen on koottu lapsille ja perheille suunnattuja psykososiaalisia menetelmiä, joiden vaikuttavuusnäytön tieteellinen toimitus on arvioinut. Kuvat: Getty Images ja Itla

Petra Kouvonen,
kehitysjohtaja, Itla

Marjo Kurki,
tieteellinen päätoimittaja, Itla

Marko Merikukka,
tiedeasiantuntija, Itla

Suomessa on vielä valitettavan usein tilanne, että perheet saavat apua ongelmiinsa pitkällä viiveellä ja tuen saatavuus vaihtelee riippuen siitä, missä perhe asuu. Varsinkin varhaisen ja oikea-aikaisen hoidon saannissa on suuria alueellisia eroja.

Esimerkiksi vanhempainohjauksen tiedetään olevan tutkitusti tehokkain varhainen tuki, kun lapsella on käytösongelmia, mutta perheiden näkökulmasta sen saatavuus ei toteudu yhdenvertaisesti.

– Tällaisista lähtökohdista Kasvun tuen -tietolähde sai alkunsa, kertoo Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen.

Kouvonen on nähnyt myönteistä kehitystä viimeisten vuosien aikana sen suhteen, että tutkimusnäyttöön perustuvat vaikuttavat menetelmät kiinnostavat yhä enemmän kuntapäättäjiä.

Itlan ylläpitämään Kasvun tuki -tietolähteeseen on koottu lapsille ja perheille suunnattuja psykososiaalisia menetelmiä, joiden vaikuttavuusnäytön tieteellinen toimitus on arvioinut.

– Tällä työllä edistetään sitä, että ammattilaisilla ja päätöksentekijöillä olisi valtakunnallisesti ymmärrys siitä, mikä on tehokkain menetelmä auttaa perheitä mahdollisimman varhain ennen kuin ongelmat pahentuvat, sanoo tieteellinen päätoimittaja Marjo Kurki.

– Se on sekä inhimillisestä että kansantaloudellisesta näkökulmasta mielekkäintä, mutta tarvitaan osaamista siitä, mikä on oikeasti vaikuttavaa ja miten vaikuttavat menetelmät viedään osaksi perheiden palveluita, Kurki jatkaa.

Voimaperheistä Kiva Kouluun

Kasvun tuki -tietolähteen vaikuttavimmat menetelmät ovat käytösongelmien varhaiseen hoitoon liittyviä, kuten Voimaperheet ja Ihmeelliset vuodet ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn suunnattu KiVa Koulu -ohjelma.

– Hyvinvointitiedon hyödyntäminen lapsiperheitä koskevassa päätöksenteossa tuo parhaimmillaan esiin ne aukot, joihin esimerkiksi vaikuttavilla menetelmillä voidaan vastata. Suomessa on valtavasti tietoa lapsiperheiden hyvinvointiin liittyen, mutta tiedon kokoaminen ja käyttö siten, että se aidosti auttaa lapsiperheitä esimerkiksi parempien palveluiden suunnittelussa, on vielä puutteellista, tiedeasiantuntija Marko Merikukka sanoo.

– Yksi vastaus tähän on kouluttaa tulevia ammattilaisia ja päätöksentekijöitä. Meillä alkaa ensi syksynä pilottiopintojakso Helsingin yliopiston tulevassa sote-maisteriohjelmassa, minkä toivomme leviävän valtakunnallisesti, Merikukka jatkaa.

Kasvun tuki -tiimi toivoo koronakriisin keskellä, että tutkimusnäyttöön ja hyvinvointitietoon perustuva päätöksenteko olisi kunnissa keskiössä ja ennaltaehkäiseviin ja varhaisen vaiheen palveluihin satsattaisiin riittävästi. Sillä syntyvät kestävät ja pitkän aikavälin säästöt, ja se on myös tehokkainta perheiden hyvinvoinnin tukemista. Kuntien työn mahdollistaminen edellyttää myös julkisen vallan ratkaisuja, joilla turvataan tehokkaiden palveluiden alueellinen ja yhdenvertainen saatavuus perheille.

– Tämä edellyttää rakenteita, joilla tuetaan tutkimusnäyttöön perustuvien menetelmien käyttöä perheiden palveluissa, toteaa Kouvonen.

Next article